Anu Komsi

Sopraano

Anu Komsi kuuluu Suomen kärkipään kansainvälisiin laulajiin. Hän on koloratuurisopraano, joka on erittäin ansioitunut konsertti- ja oopperalavoilla ympäri maailmaa. Hänet on palkittu täydellisestä muusikkoudestaan, teknisestä taitavuudestaan ja laajasta ohjelmistostaan, joka kattaa kaiken renessanssimusiikista progressiiviseen jazziin ja mitä edistyksellisimpiin nykyteoksiin. Tilaamalla ja esittämällä äänityypilleen sävellettyjä uusia teoksia hän on ollut mukana laajentamassa ja lisäämässä sen ohjelmistoa kuluneiden 30 vuoden ajan, laulaen samalla bel cantoa ja esitellen tämän päivän yleisölle unohdettuja koloratuurimestariteoksia. Häntä voi kutsua nykyajan Jenny Lindiksi. Anulle myönnettiin 2020 Suomen Säveltäjien Madetojapalkinto ansioistaan uuden musiikin esittäjänä ja tilaajana. Vuonna 2021 Anu sai arvostetun Erik Bergman -palkinnon laulutaiteen hyväksi tehdystä työstä Suomessa ja kansainvälisesti. Anu oli myös Suomen ehdokkaana Pohjoismaisen Musiikkipalkinnon saajaksi v. 2021.

Anu Komsi debytoi oopperalaulajana vuonna 1991 Ligetin Aventures ja Nouvelles Aventures -teoksissa Helsingin juhlaviikoilla, Esa-Pekka Salosen johtamana. Hän esiintyi kansainvälisellä tasolla Frankfurt am Mainin oopperassa vuonna 1993 Olympian roolissa (Offenbach: Hoffmanin kertomukset). Tämä rooli toi hänelle lempinimen "Polarstern" Saksan musiikkimediassa.

Hänen 70 oopperarooliinsa sisältyy useita kriitikoiden suitsuttamia esiintymisiä, rooleista mainittakoon Zerbinetta, Lulu, Blonde, Gilda, Norina ja Yön kuningatar. Vuonna 2017 Anu lauloi Catherinen valtavan koloratuuriroolin Giacomo Meyerbeerin l’Etoile du Nord -oopperan Suomen ensi-illassa. Viime vuosina hän on laajentanut repertuaariaan myös lyyrisiin ja dramaattisiin sopraanorooleihin, joista mainittakoon Salome (2019, Turun Filharmoninen orkesteri), Nannetta, Susanna, Micaela, Rosalinde ja Tiresias (Poulenc). Anu on perinteisen ohjelmiston rinnalla esittänyt merkittäviä 1990-luvun teoksia ja moderneja teoksia, kuten Schönberg: Moses and Aron, Ligeti: Mysteries of the Macabre, Schnittke: Life with an Idiot (Saksan kantaesitys 1995, Bremen). Hän on esittänyt Morton Feldmanin kulttistatuksen saanutta oopperaa sen Ranskan ja Tanskan kantaesityksissä vuosina 2004–2005, ja esittäessään samaa oopperaa Salzburgin festivaaleilla 2011 lehdistö nimesi hänet antioopperasankarittareksi (Antioper Heldin). John Zornin Machine de L’ Etre New York City Operassa poiki hänelle kutsumanimen "Pyrotechnic Grace" ("pyroteknistä eleganssia"). Hän on esittänyt merkittäviä päärooleja mm. seuraavissa oopperoissa: James Dillon, Philomela (Paris Odéon, Budapest Festival, Strasbourg Musica, Casa da Musica Porto), Peter Eötvös: Lady Sarashina (Warsaw Opera 2013), Heinz Holliger: Lumikki (Basel Theatre 2014).

George Benjamin kirjoitti oopperansa Into the Little Hill sopraanoroolin juuri Anua varten. Hän on esittänyt kyseistä teosta vuoden 2006 Pariisin kantaesityksen jälkeen 50 kertaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja esiintymiset jatkuvat – viimeksi Hampurin Elbphilharmoniessa ja Lontoon Wigmore Hallissa 2019. Evan osa Karlheinz Stockhausenin oopperassa Donnerstag aus Licht (Basel Theatre 2016) on toinen kriitikoiden ylistämä esiintyminen. Anu on kautta aikojen ainoa laulaja, joka on esittänyt kaikki Evan massiiviset roolit tässä kuusi tuntia kestävässä oopperassa. Roolit jaetaan tavallisesti useamman laulajan kesken. Saksalainen Opernwelt-aikakauslehti nimesi esityksen vuoden parhaaksi oopperatuotannoksi.

Anu Komsi on esiintynyt seuraavilla suurimmilla kansainvälisillä oopperanäyttämöillä ja festivaaleilla: Opèra de Paris Bastille (Pariisi), New York City Opera, Staatsoper Stuttgart, Frankfurt Opera, Theater Basel, Theater Bremen, Staatstheater am Gärtnerplatz (München), Staatsoper Hannover, Staatstheater Braunschweig, Salzburg Festival, Lincoln Center Festival, Wiener Festwochen, Lucerne Festival, Berlin Festwochen, Puolan kansallisooppera (Varsova), Opéra de Lyon, Theatre Odéon (Pariisi), Casa da Música (Porto), La Scala (Milano), Mi-To Festival (Milano ja Torino), Suomen Kansallisooppera.

Suurimmat kansainväliset konserttisalit, joilla Anu Komsi on esiintynyt, ovat mm. Musikverein ja Konzerthaus (Wien), Philharmonie Berlin, Royal Albert Hall, Barbican Hall ja Royal Festival Hall (Lontoo), Philharmonie, Chatelet ja Cité de la Musique (Pariisi), Concertgebouw (Amsterdam), Alte Oper (Frankfurt), Gewandhaus (Leipzig), Lincoln Center (New York), Walt Disney Hall (Los Angeles), Osaka Concert Hall, Symphony Hall (Birmingham), Kölner Philharmonie, Elbphilharmonie (Hampuri), Auditorio della Musica (Rooma), Rudolfinum ja Smetana Hall (Praha), Konserthuset (Tukholma), KKL Luzern, Helsingin Musiikkitalo.

Anu on esiintynyt useiden johtavien orkesterien solistina, joista mainittakoon Wienin Filharmonikot, Berliner Philharmoniker, Deutsches Symphonieorchester (Berliini), Teatro alla Scala Orchestra (Milano), New Yorkin Filharmonikot, Toronton Sinfoniaorkesteri, Los Angelesin Filharmonikot, BBC Sinfoniaorkesteri, BBC Philharmonic, Tšekin filharmoninen orkesteri (Praha), Orchestre de Paris, Orchestre Philharmonique de Radio France, Philharmonia Orchestra London, Symphonieorchester des Bayerischen Rundfunks, Rotterdams Philharmonisch Orkest, Wienin Sinfonikot, Oslo-Filharmonien, San Francisco Symphony, Accademia di Santa Cecilia (Rooma), City of Birmingham Symphony Orchestra, HR Sinfonieorchester Frankfurt, Ensemble Intercontemporain (Pariisi), Ensemble Modern (Frankfurt), London Sinfonietta, Kamariorkesteri Avanti!, Orquestra Gulbenkian (Lissabon), Orchestre de l'Opera National de Lyon, l’Orchestra Haydn (Bolzano), Mahler Chamber Orchestra, Chamber Orchestra of Europe, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Sinfonia Lahti, Turun filharmoninen orkesteri, Asko Ensemble, Radio Filharmonisch Orkest (Hilversum), Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri.

Anu on työskennellyt muun muassa seuraavien kapellimestareiden kanssa: Sir Roger Norrington, Sakari Oramo, Esa-Pekka Salonen, Alan Gilbert, Jesus Lopez-Cobos, Franz Welser-Möst, Theodor Guschlbauer, Heinz Holliger, Peter Eötvös, Jukka-Pekka Saraste, Susanna Mälki, Leif Segerstam, Hannu Lintu, François-Xavier Roth, Massimo Zanetti, Santtu Rouvali, Anna-Maria Helsing, Martyn Brabbins ja Gergely Madaras. Luettelo ohjaajista, joiden kanssa hän on tehnyt yhteistyötä, on yhtä vaikuttava: Piere Audi, Arturo Marelli, Lydia Steier, Leea Klemola, Maria Sid, Christoph Loy, Udo Samel, David Mouchtar-Samorai, Achim Freyer, Tony Palmer, Claus Guth, Karin Beier, Anthony Pilavachi, Frank Hoffman, Lasse Pöysti, Juho Kuosmanen. Yhtenä uran kohokohtana oli lisäksi yhteistyö Christoph Waltzin kanssa Matthias Pintscherin oopperassa l’Espace Dernier.

Anun konserttiohjelmisto on valtava, erityisesti orkesterin kanssa esitettävät teokset, joista voidaan mainita Sibelius Luonnotar, Magnus Lindberg Accused, Lutoslawski Chantefleurs et Chantefables, Szymanowski Fairy Princess Songs, Richard Strauss Neljä viimeistä laulua, Aarre Merikanto Ekho, Debussy (ork. Oramo) Chansons de Jeunesse, Rued Langgaard Sinfonia nro 2, Mahler Sinfoniat nro 2, 4, 8, Nielsen Sinfonia nro 3, Vaughan Williams Sinfonia nro 3, Nono Canti di vita e D’amore

Anun esittämiin suuriin teoksiin kuuluvat Kaija Saariahon laulasarjat Saarikoski (2013–2020) ja Leino (2000–2007), Jukka Tiensuun Voice Verser (2012), Christian Mason Man Made (2018), Jonathan Harvey White as Jasmine (2000), Esa-Pekka Salonen Floof (1988) ja Wing on Wing (2004), Richard Ayres Noncerto (2002), Un Suk Chin Cantatrix Sopranica (2005), Kimmo Hakola Le Sacrifice (2006).

Anu Komsi on tehnyt pitkään yhteistyötä liedpianisti Pia Värrin kanssa. Yhdessä Pia Värrin kanssa Anu on levyttänyt kaksi albumia: O Heart (lauluja Eino Leinon runoihin) ja hiljattain ilmestynyt Sumun Läpi, joka kattaa Kaija Saariahon koko vokaalimusiikkituotannon pianon kanssa. Anun ja Pian yhteinen ohjelmisto on todella kattava. Siihen kuuluvat mm. Debussy, Fauré, Tchaikovsky, Pauline Viardot, Wolf, Erik Bergman, Richard Strauss. György Kurtagin Kafka Fragmente sopraanolle ad viulu on ollut hänen ohjelmistossaan vuodesta 1988, ensin Sakari Oramon kanssa (jonka kanssa hän teki palkitun levytyksen Ondinelle), ja myöhemmin hän on esiintynyt myös viulistien Andras Keller, Isabelle Faust, Minna Pensola ja Patricia Kopatchinskaja kanssa.

Hän on tehnyt satoja levytyksiä, joista voidaan mainita Mahlerin 4. sinfonia SWR Symphonieorchesterin ja Sir Roger Norringtonin kanssa, B.A. Zimmermann Die Soldaten -vokaalisinfonia Radion sinfoniaorkesterin ja Hannu Linnun kanssa, Being Beauteous – Brittenin, Henzen, Castiglionin, Schönbergin ja Szymanowskin musiikkia Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa Juha Kankaan johdolla ja Uusinta Ensemble (joht. Sakari Oramo), Coloratura Sinfonia Lahden kanssa (joht. S. Oramo), Aarre Merikanto Ekho, Turun filharmoninen orkesteri (joht. Petri Sakari), The Brightest Matter, jazzalbumi, Nielsen Sinfonia nro 3, BBC Scottish (joht. Osmo Vänskä), Heinz-Juhani Hofmann Ahti Karjalainen-ooppera, Langgaard Sinfonia nro 2, Wienin Filharmonikot (joht. S. Oramo) (Gramopohone Award), Harvey White as Jasmine, BBC Scottish (joht. Ilan Volkov) (Gramopohone Award), Nielsen Sinfonia nro 3, Kungliga Filharmonikerna (joht. Sakari Oramo) (Gramophone Award), Saariaho Leinolaulut, orkesteriversio, Radion sinfoniaorkesteri (joht. S. Oramo) (Gramophone Award).

Merkittävän jakson Anu Komsin uralla muodostavat vuodet 2004–2018, jolloin hän rinnakkain kattavan soolouransa kanssa toimi West Coast Kokkola Opera -seurueen perustajana ja taiteellisena johtajana, sekä neljä viimeistä vuotta tuosta jaksosta myös toimitusjohtajana. Vuosina 2006–2017 seurue tuotti kesäoopperoita Kokkolassa.

Viimeisin kesäooppera vuonna 2017 huomioi Suomen itsenäisyyden 100 vuotta Suomen kantaesityksellä Giacomo Meyerbeerin oopperasta l'Etoile du Nord (1854). Ooppera perustuu tositarinaan ja sijoittuu Karjalaan, pääroolissa on Katariina Viipurista. Ooppera esitettiin Kokkolassa ja marraskuussa 2017 Helsingin Musiikkitalossa. Yle taltioi jälkimmäisen ja se on edelleen nähtävissä maksutta Yle Areenassa. Tuotanto sai kehuja suomalaisessa mediassa ja lisäksi Saksan johtavassa oopperalehdessä Opernweltissä sekä suuressa venäläisessä oopperajulkaisussa. Oopperan laulajat olivat huippuluokan eurooppalaisia taiteilijoita, jotka työskentelivät yhdessä suomalaisten debytanttien kanssa.

Anu vastasi kesäoopperan kaikkien tuotantojen suunnittelemisesta, minkä lisäksi seurue teki useita kiertueita Helsinkiin, Turkuun, Espooseen, Ouluun, Tukholmaan ja Uumajaan (Norrlandsoperan). Kesäooppera tuotti 25 täysimittaista oopperatuotantoa sekä yli 100 konserttia ja tapahtumaa sekä sisä- että ulkonäyttämöillä. Ohjelmisto oli kattava ja ulottui varhaisesta barokista nykymusiikkiin ja jazziin. Anu ohjasi lisäksi viisi oopperaa: Vivaldin La Verita in Cimento, Detlev Glanertin Leviathan ja Der Engel auf dem Schiff, Puccinin Suor Angelica (yhdessä Juha Mustanojan kanssa) ja Kurt Weillin Silbersee (elokuvaohjaaja Juho Kuosmasen kanssa). Silbersee sai erinomaiset arvostelut Opernwelt-aikakauslehdessä. Se oli ainoa oopperatapahtuma, joka mainittiin lehdessä Savonlinnan oopperajuhlien lisäksi.

West Coast Kokkola Opera tilasi ja kantaesitti kolme uutta teosta:

  • Sebastian Fagerlundin Döbeln (2009) – esitettiin myös Turun ja Oulunsalon musiikkifestivaaleilla, Tulholman Konserthusetissä ja Norrlandsoperan-oopperassa (Uumaja), ja BIS:lle tehty levytys sai Ylen Vuoden levy -palkinnon vuonna 2010.
  • Heinz Juhani Hofmannin Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot (2012), tuotanto sai myös kehuja Opernwelt-aikakauslehdessä.
  • Seppo Pohjolan Harrbådan neito, myös tätä ylistettiin Opernweltissä.

Kuluneella ja tulevilla kausilla Anua kuulee useiden orkesterien solistina, kuten Bostonin Sinfoniaorkesteri, BBC Sinfoniaorkesteri Lontoo, Radion sinfoniaorkesteri, Lautten Compagney, Ranskan Radion Filharmoninen Orkesteri, Suomen Kansallisooppera, Köln WDR Sinfoniaorkesteri, Islannin Sinfoniaorkesteri, Latvian Kansallisorkesteri. Ohjelmiston säveltäjiä ovat mm. Mozart, R. Strauss, J. Sibelius, K. Saariaho, J. Tiensuu, Sebastian Hilli, Debussy, C. Mason, E. Grieg, E-P Salonen ja Beethoven. Savonlinnan Oopperajuhlilla Anu debytoi Taikahuilun Yön Kuningattarena vuonna 2023.